Thessalonikin Melodokset esittivät Kirkkopäivillä bysanttilaista kirkkomusiikkia. ortodoksisen seminaarin kirkko täyttyi kuulijoista äärimmilleen ja esitys oli näin yksi päivien suosituimmista tapahtumista. Esitin kuoron johtajalle, TM Jaakko olkinuoralle kysymyksiä äänestä.
Miksi meillä on ääni, puheen lahja eri tavoin kuin eläimillä?
Kuten patriarkkakin totesi saarnassaan, ihmisellä on se eläimistä eroava ominaisuus, että me olemme eukaristisia olentoja. osaamme kiittää Jumalaa sanallisesti. Ihmisäänen erottaa eläimistä se, että ihminen pystyy tuottamaan tekstiä ja esimerkiksi äänenkorkeuksia eri tavalla kuin eläin. Äänen ensisijainen tehtävä on siis Jumalan ylistäminen.
Miten voimme pyhittää äänen käytön, miten meidän tulee sitä vaalia?
Äänen käytön voi pyhittää tavallaan kahdella asialla. Kuten evankeliumissa sanotaan, paastossa tärkeintä ei ole se, mitä suuhun laitetaan sisään vaan se, mitä suusta tulee ulos. Ääni on vahva ilmaisuväline: sanoilla voi loukata tai ilahduttaa toista ihmistä todella paljon. Kun ääntä käytetään Jumalalle mieluisiin tarkoituksiin, kuten hyvää puhumiseen ja rukoiluun, ääni pyhittyy.
Äänen pyhittämistä on myös omasta äänestä huolehtiminen. Nykyään ääniongelmat ovat lisääntymässä huomattavasti huonojen elintapojen takia. Kirkon peräänkuuluttama hiljainen, yksinkertainen ja askeettinen elämä on omiaan myös äänen tukemiseen. Nautintoja lisäaineet heikentävät tervettä äänentuotantoa, samoin kuin saasteet ja meluisissa ravintoloissa pyöriminen. Ääni voi parhaiten hiljaisuudessa, terveessä ja vahvassa ruumiissa sekä puhtaan ruoan ja juoman ravitsemana. omasta äänestä huolehtiminen on siis yhteydessä ruumiin temppelistä huolehtimiseen: ylenpalttinen elämäntapa ei tee äänellekään oikeutta. Paastoruoka on äänelle hunajaa.
Miksi laulu on kirkossamme niin tärkeällä sijalla?
Ortodoksisessa kirkossa ei käytetä soittimia, koska laulu on ainoa Luojan luoma soitin kaikki muut instrumentithan ovat ihmisen kehittämiä. Laulu on myös ainoa instrumentti, joka pystyy ilmaisemaan sanoja, jotka ovat ortodoksisen kirkkolaulun ydin. Laulu on siis kirkon vanhan opetuksen mukaan ainoa Jumalan ylistämiseen kelvollinen soitin. Esikuva kirkolliselle laululle löytyy niin ikään enkelien jumalanpalveluksesta: esimerkiksi Betlehemin kedolla enkelijoukko ylisti Jumalaa laulullaan. Enkelit ovat myöhemminkin toimineet kirkkolaulun esimerkkinä. Se, miksi teksti esitetään nimenomaan melodisesti, vahvistaa edelleen tekstin vaikuttavuutta: sanan ja sävelen liitto toimii paremmin kuin yksinkertaisesti ääneen luettu teksti.
Miksi lauluääntä tulee kehittää? Miksei luojan antama, luonnollinen ääni olisi se kaunein? Nythän itse määrittelemme sen tason.
Kirkkotaiteessa ylipäätään tulisi tarjota Jumalalle parasta mahdollista. oikeastaan äänen kehittämisessä on kyse paluusta juurille. Vauvojen äänenkäyttö on lähes poikkeuksetta rentoa ja luonnollista, mutta jossain vaiheessa elämäämme jännitykset ja estot saavat kropasta vallan, eikä ääni pääse enää vapaasti ulos. Laulukoulutuksen tehtävä on saada nuo lukot avattua niin, että ääni pääsee virtaamaan luonnollisesti rasittamatta äänihuulia liikaa. Tätä voisi oikeastaan verrata syntiinlankeemukseen: lapsuuden viattomuudessa eletään äänenkin kanssa vielä paratiisimaisessa tilassa.
On myös esimerkkejä kirkon elämässä siitä, että Jumala on ottanut hienon lauluäänen pois ylpeiltä laulajilta, tai erityisen nöyrille laulutaidottomille on annettu laulun lahja. Tieteellisestikin todistettu asia on, että lauluääntä heikentävät mieltä painavat asiat. ortodoksilta tämä äänen vaaliminen siis vaatii myös henkistä ja hengellistä työtä: katumusta ja rukousta.
| |
JOENSUUN KIRKKOPÄIVÄT
Kirkkopäivät kokosi ortodoksit Joensuuhun kesäkuussa. Teemana oli kirkko – luomakunnan toivo. Ja sitähän se on!
TEKSTI JA KUVAT:
MARI VAINIO
Lainaukset ovat patriarkka Bartolomeoksen Kirkkopäivillä pitämästä saarnasta.
”Me kykenemme kiittämään, meille on annettu voima ylistää Jumalaa luomisen lahjasta.”
| |
